Sunnuntai ei ollut aivan yhtä kylmä päivä kuin edellinen. Aamun harmaus meinasi masentaa jäämään sisätiloihin, mutta lumisade innosti lähtemään taas ruokintapaikalle kuvaamaan lumikuvia. Viikonkuva syntyi pyryssä.

Kokeilin ruokinnoilla eri säätötapoja. Menetelmänäni on kuvata tapahtumia ruokinta-automaatin edestä kamera suunnattuna valmiiksi sinne. Tavallisesti kamera on ollut manuaalisesti tarkennettuna sopivaan kohtaan, jolloin tarvitsee vain odottaa ja laukoa. Tämä tietysti estää joustavuuden suunnata kameraa mahdollisiin muihin kohteisiin, mutta saanto automaattitarkennuksella edellisillä kameroillani on ollut huono. Lauantaina kokeilin kuvata pelkällä automaattitarkennuksella. Asetin säädön servolle ja mahdollisimman herkälle kuva-alalle tuleviin kohteisiin. Lintujen tulo kuvaussektorille tapahtuu nopeasti, enkä useinkaan ehdi edes reagoida kuva-alalle tulevaan lintuun, kun se on jo siitä poistunut. Tarkennuksen onnistumisesta tein oikein tilaston. Noin kaksi kolmesta kuvasta oli tarkentunut kohteeseen (osa tietysti siipeen tai muuhun osaan kuin päähän, mutta joka tapauksessa itse lintuun). Kolmasosassa tapauksista tarkennus oli täysin epätarkka. Tarkennusalueena oli 4 - 10 m. Kohde oli noin 7 m etäisyydellä. Korostettakkoon, että tilanne on tarkennuksen nopeudelle niin haastava, että pidän onnistumisprosenttia hyvänä - koska en paremmasta tiedä. Ohjekirjassa sanotaan, että tarkennukselle pitää antaa aikaa puoli sekuntia hakea kohde, ennen kuin laukaisinta painetaan. Puolessa sekunnissa tilanne ruokinta-automaatin edessä on jo monesti ohi. Silti voisin vielä ohjeistaa Canonin insinöörejä, millaisen säädön tähän nimenomaiseen tilanteeseen haluaisin.

Sunday we had -17 degrees Celsius with some snowing. Even there was some wind; weather was almost mild compared to Saturday minus 21 degrees with strong wind. Still I was several hours out at my bird feeding place in woods, where is more birds than ever before.