| |||
Heinäkurppa Great SnipeGallinago media Loviisa, 21.9.2025 Canon EOS R5 Mark II, 800 mm, f/10, ISO-5000, 1/320 sec, Hand held | |||
|
Viikon eräs teema oli lämpökameran käytön aktivointi, nyt kun ilmat viilenevät ja yöt pitenevät. Maanantaina iltapäivällä heti sateen lakattua lähdin niitylle, jossa tiesin veden viipyilleen muutamissa pienissä lampareissa yli kuivan kauden. Enää lätäköissä oli lähinnä kosteaa kuraa, mutta kuitenkin pitkähkön nurmen keskellä oli ympäristöä avoimempia kosteita laikkuja. Jo kolmannen kostean painanteen reunalla näkyi lämmönlähde, joskin laikku oli kooltaan lähinnä pikkulinnun, mutta saattoi olla myös kurpan pää, niin kuin olikin, taivaanvuohen, mutta jo kohdetta lähestyessä vierestäni ponnisti heinäkurppa siivilleen. Se siis jäi lämpökameralta piiloon. Asia korjaantui seuraavalla painanteella, jossa näkyi selvästi iso vaakana loistava lämmönlähde. Kuin oikein yritin, löysin kohteen myös kiikareilla ja hahmottamaan kurpan värityksen, ja siitä tilanteesta syntyi kuva (ihan jo onnistumisen ilosta, kuvana ei erikoinen) viikkarin paikalle. Komppausta jatkaessani löysin vielä kerran heinäkurpan, mutta se oli luultavasti sama kuin ensin noussut. Viikon jatkuneet runsaat sateet saivat aikaan lainehtivia vesiä kaikkialle peltoalueille. Ei enää ole mitään yksittäistä kohdetta kurpille, mutta yrittää pitää. Lauantai-iltana kävin maanatain kurppakohteen läpi - ei mitään. Isnäsin pelloilta löysin lämpökameran avulla viisi taivaanvuohta, toinen mokoma karkasi edestäni ilman että näkyivät ennakkoon. Satojen merihanhien lähtö pellolta, jo pimeässä, yöpymään oli hieno näky. Lahdelta kuului kaulushaikaran kajottava ääni. Sunnuntaina aamupäivällä sateen tauottua ja pilven yhä peittäessä auringon, lähdin Rumpilan pellolle, jossa vesi oli viipynyt pienissä allikoissa kesäkuusta saakka. Siellä lämpökameraan tarttui keskikokoinen kohde niin, että sänkipellosta koholla olleet pään ja kaulan pystyi selvästi hahmottamaan, näytti lähinnä kahlaajan tai peltopyyltä. Kohdetta kiikarilla hakiessani kuulin ääntä, jonka tajuaminen keräkurmitsaksi kesti hetken. No äänen lähteen suuntiminen taivaalle kesti sekin hetken, se ei ääni tullutkaan edestäni maasta vaan taivaalta. Keräkurmitsa lensi suoraan yli vilkkaasti äännellen. Heittolaukauksilla sain dokumenttikuvat (näkyy Tiirassa). Se lämpökameralla näkynyt kohde oli nuori kapustarinta.
Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä
|