Taas kerran on tunteja ja taas tunteja vierähtänyt hanhimassoja seuraten. Vaikka tapahtumia saalistajien suhteen on ollut aika vähän, mahtui mukaan muistiin jäävä kerääntymä Pukaron torpan edustan pelloille 4.10. En muista koskaan nähneeni yhtä paljon hanhia kerääntyneenä yhteen näkymään. Toki muisti voi valehdella, mutta tosi paljon niitä oli. Joukossa mukana oli odotettu Torpanpinna punakaulahanhi sekä jo aiemmin listattu lyhytnokkahanhi. Valkoposkien huippu Lapinjärvellä oli viime viikon alkupuolella, jolloin järveltä aamulla nousseiden määrä oli takuulla luokkaa satatuhatta tai useampi. Nyt on jo selvää hajaantumaa rannikon suuntaan.

Saalistustapahtumissa kiinnittyy huomio kanahaukkojen lähes täydelliseen puuttumiseen peltojen ääriltä. Liekö metsien hyvä kanalintutilanne pitämässä nämä huippupedot vielä poissa hanhipyynnistä. Vain yhden pyyntikerran olen nähnyt. Se oli tuloksekas hyökkäys, joka päättyi tyypillisesti merikotkien hyödyksi.

Joku varmaan vielä esittää pätevämmän ja teorian syksyn suureen punajalkahaukkainvaasioon, mutta ehkä voin minäkin vähän spekuloida. Loppujen lopuksi Suomen punajalkahaukat katosivat aika sopivasti osuen netistä löytyvää tietoa Mustanmeren Länsirannikon huippumuuton yleistä ajankohtaa, syyskuun puoliväliä. Eli sillä perusteella esiintymä ei ollut syysmuuttoa väärään suuntaan, vaan kenties matka pohjolaan tankkaamaan rasvavarastoja syysmuuttoa varten - tässä täydessä arvauksessa oletuksena olisi, että pesimäalueiden tuntumassa olisi pulaa ravinnosta esimerkiksi liiallisen kuivuuden vuoksi. Tiedä häntä, joku varmaan asian selvittää. Tässä vaiheessa lokakuuta maisemissa on enää yksittäisiä viivyttelijöitä, kuten tämä puidun rypsipellon pieniä kovakuoriaisia napsinut yksilö joka oli paikalla vielä eilen. Eilen sekin pelto oli kynnetty, joten eiköhän tämäkin viipyilijä nyt poistu.

Most Red-footed Falcons have gone already in September, only few still remaining in Finland.

Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä