Mikä on spontaani havainto? Tätä joudun taas pohtimaan kirjattuani nimiini ruskouunilinnun Kärpen rantaruovikosta. En kyllä olisi lintua löytänyt, ellen olisi nähnyt havaintoa ruokokerttusesta Tiiran etusivulla. Kun en muutakaan retkikohdetta synkälle aamulle keksinyt, päätin mennä tarkistamaan, josko ruokokerttunen oli ollut huonosti nähty ja kenties kyse olisi jostain paremmasta.

Kävelin koko Sarvisalon sillan vallit päästä päähän soittaen atrappina sekä ruokokerttusta että muutamaa mahdollista itäistä. Viimeisellä paikalla ennen luovutusta kaiuttimesta soi ruskouunilinnun kutsuääni. Vastaus ikään kuin kaikui läheisen vanhan muuntamorakennuksen tiiliseinästä. Kuitenkin kun sain kaiuttimen hiljaiseksi, “kaiku” jäi soimaan. Suksen Risto seisoskeli vähän matkan päässä sillalla. Oli tullut hakemaan ruokokerttusesta kuukaudenpinnaa. Saikin nyt ruskouunilinnusta aluepinnan, mutta kuukaudenpinnaa ei sitten saanut.

No niin, oliko ruskouunilintu minun retkeilyalueeni sponttaanii numero 239 tälle vuodelle? Minä niin lasken sillä perusteella, ettei laji olisi ikinä määrittynyt ilman, että olisin tullut paikalle. Olin todella iloisesti yllättynyt lajimäärityksen jälkeen, eli spontaanilta tuntui ja siis oli. Spontaanin käsite on kaiken kaikkiaan hämärä, mutta niin se on kuin tuntuu.

Havainto ruskouunilinnusta oli minulle toinen ja alueelle kolmas. Se ensimmäinen ruskouunilintuni oli Söderskärillä 28.9.1987, ensimmäisenä aamunani saarella koskaan . Samalla se päivä oli ikimuistoisin raripäiväni toistaiseksi ja ehkä ikinä. Ensin majakkasaarelle saavuttuamme näkyi isokirvinen, sitten sain nähdä hienosti puusillalla hyppelehtivän ruskouunilinnun ja heti perään Gusse huusi hippiäisuunilinnun saman metsikön toiselta puolen. Luotsituvalle kun palattiin, siellä odotti turturikyyhky. Ruskouunilintu oli siinäkin pienessä metsikössä hyvän ensihavainnon jälkeen todella vaikea nähdä. Ja ai niin, silloin meni hurjasti alleja.

Myöhemmin iltapäivällä Gusse tuli majakkasaaresta tohkeissaan kertomaan, että sillä ruskouunilinnulla oli punainen pyrstö. No ei takuulla ollut, mutta harmittaa ettei tullut silloin otettua Gussen havaintoa vakavasti. Ties mikä rari sekin oli? Ei kyllä tule mitään punapyrstöistä taksuttajaa mieleen vieläkään…

Winds from Southern directions have pushed migration stream of long-tailed ducks (and other arctic ducks) to go along Finnish coast. I was out at sea to try some pictures of migrating flocks, but the circumstances were too rough for my little boat.

Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä